♥
16. joulukuuta 2011
Janis Update
Kylläpä aika kuluu kuin siivillä, Janiskin täyttää piakkoin jo 6 kk! Edelleen pikimusta pikkuneiti on vaihtanut pentuhampaat pysyviin ja ollut käytännössä sisäsiisti jo pari kuukautta. Pentumaisuus ja -pyöreys alkaa hiljalleen hävitä; säkäkorkeudeksi veikkaisin tällä hetkellä n. 33 cm ja painoa on hieman alle 12 kg. Ei taida onneksi tulla isoa tyttöä tästäkään :)
20. marraskuuta 2011
Pakkasta
Mukavan lämmin syksy on kääntymässä ainakin väliaikaisesti pakkasen puolelle, joten Iinekselle oli hommattava kyborgipolven peittävä talviasuste. Polvessa kun on heti nahan alla metallia, niin se tietysti kylmettyy nopeasti eikä mantteli suojaa polvea riittävästi. Täytyy sanoa, että staffeille ei todella ole helppoa löytää haalaria! Iinekselle päädyin lopulta ottamaan Hurtta -malliston corgeille, skyenterriereille tms. pitkäselkäisille tarkoitetun mallin, koska muissa oli lahkeet ihan järjettömän pitkät. Nyt lahje riittää takajalkojen osalta juuri sopivasti polven alapuolelle pitäen polven suojassa.
Janis sai samalla valjaat, jotka tosin ovat kaulan kohdalta vielä hieman isot, mutta jospa ne menis sitten vanhempanakin...
Janis sai samalla valjaat, jotka tosin ovat kaulan kohdalta vielä hieman isot, mutta jospa ne menis sitten vanhempanakin...
Ninjaaaa! Valtaosa Janiksesta otetuista kuvista on tätä luokkaa :)
7. marraskuuta 2011
Kontrollikäynnillä
Tasan 6 viikkoa leikkauksesta ja tänään oli kontrolliröntgenin vuoro. Hyviä uutisia kaikki tyynni; osaset oli polvessa hienosti paikoillaan ja luutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Hiukan on tässä kieltämättä jännittänyt, kun monenlaista on matkan varrella sattunut, mutta ilmeisen tiukkaan nuo palat ja ruuvit polveen laitetaan eikä niitä kovin helpolla kuulemma saa irtoamaan.
Nyt vaan sitten vähitellen lisäämään remmiliikuntaa niin monipuolisesti kuin vain remmissä suinkin pystyy liikkumaan. Kevyttä ravia epätasaisissa maastoissa, ylöspäin kiipeämistä, metsässä rämpimistä jne. Fysioterapiassa noussut huoli polven pienestä jäykkyydestä on kuulemma turhaa; polvi on hivenen toista jäykempi jo senkin vuoksi, kun siellä nivelessä on edelleen nestettä ja turvotusta, mikä ei tunnu ulospäin, mutta näkyy röntgenkuvassa. Se on kuulemma aivan normaalia tässä vaiheessa toipumista. Polven liikkuvuus ja taipuisuus on kuitenkin erittäin hyvä jo nyt ja paranee yhä sitä mukaa kun tuo nivelneste laskee. Remmiliikuntaa tulee jatkaa nyt reilu pari kuukautta niin, että helmikuussa voi koiran päästää irti juoksemaan. Siihen mennessä polven pitäisi parantua täysin ennalleen ellei jopa paremmaksi kuin ennen. Ja sitten kevään mittaan saapi vähitellen palailla agikentälle (!!) jollei mitään suurempia takapakkeja tule :)
Samalla kun otettiin röntgenkuvia polvesta, pyysin tarkistamaan myös Iineksen aiemmin tassumurtuman vuoksi operoidun oikean etutassun tilanteen. Etutassun leikkauksesta alkaa kohta olla 4 vuotta aikaa ja välillä on mietityttänyt, että mahtaakohan sinne varpaaseen olla syntynyt nivelrikkoa, kun nivel ei aivan ennallaan ole. Etutassun röntgenkuva näytti leikatun varvasnivelen olevan erittäin siisti eikä siellä ole merkkiäkään nivelrikosta, ihanaa!
Lauma nokosilla ♥
Nyt vaan sitten vähitellen lisäämään remmiliikuntaa niin monipuolisesti kuin vain remmissä suinkin pystyy liikkumaan. Kevyttä ravia epätasaisissa maastoissa, ylöspäin kiipeämistä, metsässä rämpimistä jne. Fysioterapiassa noussut huoli polven pienestä jäykkyydestä on kuulemma turhaa; polvi on hivenen toista jäykempi jo senkin vuoksi, kun siellä nivelessä on edelleen nestettä ja turvotusta, mikä ei tunnu ulospäin, mutta näkyy röntgenkuvassa. Se on kuulemma aivan normaalia tässä vaiheessa toipumista. Polven liikkuvuus ja taipuisuus on kuitenkin erittäin hyvä jo nyt ja paranee yhä sitä mukaa kun tuo nivelneste laskee. Remmiliikuntaa tulee jatkaa nyt reilu pari kuukautta niin, että helmikuussa voi koiran päästää irti juoksemaan. Siihen mennessä polven pitäisi parantua täysin ennalleen ellei jopa paremmaksi kuin ennen. Ja sitten kevään mittaan saapi vähitellen palailla agikentälle (!!) jollei mitään suurempia takapakkeja tule :)
Samalla kun otettiin röntgenkuvia polvesta, pyysin tarkistamaan myös Iineksen aiemmin tassumurtuman vuoksi operoidun oikean etutassun tilanteen. Etutassun leikkauksesta alkaa kohta olla 4 vuotta aikaa ja välillä on mietityttänyt, että mahtaakohan sinne varpaaseen olla syntynyt nivelrikkoa, kun nivel ei aivan ennallaan ole. Etutassun röntgenkuva näytti leikatun varvasnivelen olevan erittäin siisti eikä siellä ole merkkiäkään nivelrikosta, ihanaa!
Ihme sissi tämä meidän Iines ♥ sattui sille mitä tahansa, joka kerta se pinnistää itsensä kuntoon urheasti ja nopeasti. Kertakaikkiaan hieno koira!
Lauma nokosilla ♥30. lokakuuta 2011
Agiliitoa a la Orville
Iineksen ollessa sairaslomalla on Orville päässyt varakoiraksi agitreeneihin. Taitotasohan sillä ei ole mitenkään Iinekseen verrattava, eikä oikeastaan kyllä työmotivaatiokaan, mutta se rrrakastaa olla mukana ja päästä vähän touhottamaan. Itselle se tietysti on välillä hiukan turhauttavaa, kun Iines oli jo käytännössä kisakunnossa ja nyt Orvillen kanssa saa palata melko alkutekijöihin, mutta toisaalta on hyödyllistä ohjata näin kovin erilaisia koiria. Ja pääasiahan on se että meillä on mukavaa.
Keppejä on treenattu verkkokujalla ja alkuun Orville pomppi aina jostain kohtaa kujaa ulos. Viimeksi keppejä treenatessa sillä selkeästi välähti lamppu jossain ja se alkoi itsenäisesti hakeutua pujottelemaan ja suoritti esteen kerta toisensa perään loppuun asti ilman välipalkkaa. Ei se siis olekaan ihan niin tyhmä miltä näyttää :)
29. lokakuuta 2011
Terapian tarpeessa
Iineksen leikkauksesta tulee pian 5 viikkoa, aika menee hurjan nopeasti. Edelleen tuntuu, että helpompaa tämä on ollut kuin mitä etukäteen odotin. Haastavinta on ollut pitää koira aloillaan, se kun ei omasta mielestään ole koskaan missään leikkauksessa ollutkaan eikä ymmärrä miksei saa hyppiä huonekaluille ja juosta kuin ennen. Viime viikolla aloitimme fysioterapian ja saatiinkin erittäin hyviä vinkkejä jalan ja koko kropan jumppaamiseen ja mm. ohjeeksi hiukan dokumentoida kintun tilaa näin fysioterapian alkaessa, jotta on sitten jotain mihin verrata ajan mittaan.
Oikea reisi on toipilasaikana menettänyt lihasta verrattuna vasempaan, ympärysmitassa eroa on pari senttiä. Rungossa on havaittavissa jonkin verran toispuoleisuutta ja vaikka Iines käyttää leikattua jalkaa hyvin, se kuitenkin suosii vasenta takajalkaa etenkin kovassa rasituksessa. Osittain syynä on kipumuisti, osittain oikean jalan heikompi lihaskunto. Tämä pitää nyt pyrkiä treenaamaan siltä pois, toisin sanoen tehdä oikeasta takajalasta Iinekselle taas samanarvoinen kuin mitä vasen on. Myös etuosasta löytyi lihaskireyttä, mutta se korjaantunee ajan myötä liikunnalla ja kotikonstein hieromalla.
Yllä olevan kuvan taustalla näkyy Iineksen uusi kuntoilulaite; Ikean suuri rottinki"lautanen", joka saadessaan alleen pesäpallon ja päälleen kelsinahan muuntautuu tasapainoilulaudaksi, jolla Iines treenaa koko kropan hallintaa ja syviä lihaksia.
Leikkaushaava sinänsä on varsin huomaamaton ja karvakin on alkanut kasvaa reiteen sekä kylkeen, mihin oli ajeltu kalju neliö kipulaastaria varten.
Polvi on saanut uuden muodon, ennen leikkausta siinä ei ihan tuollaista kyhmyä ollut. Itseasiassa Iineksellähän on aina ollut aika olemattomat polvikulmat, mikä tietysti on osaltaan edesauttanut ristisidevamman syntymistä.
Potilas harmaaparta ♥
Oikea reisi on toipilasaikana menettänyt lihasta verrattuna vasempaan, ympärysmitassa eroa on pari senttiä. Rungossa on havaittavissa jonkin verran toispuoleisuutta ja vaikka Iines käyttää leikattua jalkaa hyvin, se kuitenkin suosii vasenta takajalkaa etenkin kovassa rasituksessa. Osittain syynä on kipumuisti, osittain oikean jalan heikompi lihaskunto. Tämä pitää nyt pyrkiä treenaamaan siltä pois, toisin sanoen tehdä oikeasta takajalasta Iinekselle taas samanarvoinen kuin mitä vasen on. Myös etuosasta löytyi lihaskireyttä, mutta se korjaantunee ajan myötä liikunnalla ja kotikonstein hieromalla.
Yllä olevan kuvan taustalla näkyy Iineksen uusi kuntoilulaite; Ikean suuri rottinki"lautanen", joka saadessaan alleen pesäpallon ja päälleen kelsinahan muuntautuu tasapainoilulaudaksi, jolla Iines treenaa koko kropan hallintaa ja syviä lihaksia.
Leikkaushaava sinänsä on varsin huomaamaton ja karvakin on alkanut kasvaa reiteen sekä kylkeen, mihin oli ajeltu kalju neliö kipulaastaria varten.
Polvi on saanut uuden muodon, ennen leikkausta siinä ei ihan tuollaista kyhmyä ollut. Itseasiassa Iineksellähän on aina ollut aika olemattomat polvikulmat, mikä tietysti on osaltaan edesauttanut ristisidevamman syntymistä.
Potilas harmaaparta ♥9. lokakuuta 2011
Janis kasvaa ja kaunistuu
Lauman nuorin jäsen Janis on ehtinyt 16 viikon ikään ja huomenna haetaan loput rokotukset passiin. Janis on toistaiseksi keskittynyt kasvattamaan jalkojaan ja painoa alkaa olla reilu 7 kiloa. Iineksen "painokäyrään" verrattuna Janis tulee koko ajan hiukan perässä, vaikka on selkeästi vankempaa mallia. Jännä nähdä miten suuri tai pieni siitä lopulta tuleekaan. Yhtään raitaa ei ole nuttuun vieläkään ilmestynyt, taitaa tosiaan jäädä pikimustaksi tämä neiti. Ne muutama valkoinen karva, jotka leuan alla oli, alkavat nekin häipyä pois.
Miltei mahdoton valokuvattava; musta koira, joka ei pysy kuin 1/2 sekuntia paikallaan.
7. lokakuuta 2011
Check Up
Iineksen toipuminen on sujunut tähän mennessä todella hienosti. Haavassa ei ole ollut minkäänlaista turvotusta, vuotoa tai tulehduksen merkkejä ja Iines on käyttänyt jalkaa ihan koko ajan lähes normaalisti. Se istuu ja makaa leikatun jalan päällä ja istahtaa satunnaisesti jopa suoraan kummankin jalan päälle, tosin siirtää painon useinmiten sen jälkeen terveen jalan kankulle. Askeltaessaan emme enää osaa sanoa ontuuko se vai ei. Vaikenta onkin ollut pitää koira aisoissa; ulkona olisi menohaluja vaikka kuinka ja on täysi työ pitää koiran tahti hi-taa-na. Ollaan vahdittu Iinestä kuin haukka saalista, ettei se vaan tee mitään äkkinäisiä liikkeitä, mutta siitä huolimatta viime sunnuntaina se ehti hypätä sängylle, kun hetkeksi käänsin sille selkäni. Koti on varustettu porteilla ja Iines on nyt muuttanut kevythäkistä keittiöön, jossa on sille peti eikä huonekaluja, joille hypätä.
Antibioottikuuri loppui eilen ja tänään käytiin klinikalla poistattamassa leikkaushaavasta niitit ja näyttämässä tilannetta leikanneelle lääkärille. Tässä Iineksen niittirivistö ennen poistamista:
Poistuessamme klinikalta odotushuoneessa kävi ikävä välikohtaus kun siellä vuoroaan odottanut iso musta karvainen saksanpaimenkoira ei ollut omistajallaan ollenkaan hallinnassa, vaan pääsi melkein Iineksen kimppuun ja haukkua louskutti niin, että räkä lensi pitkin seiniä. Iines tietysti hermostui pahemman kerran ja liukasteli ja suti ikävästi laattalattialla. Nyt sitten sydän kurkussa seuraillaan iltaan asti alkaako jalkaan muodostua turvotusta tai muuttaako Iines jalan käyttämistä. Kontrolliröntgeniin on vielä 4 viikkoa aikaa, jolloin nähdään ovatko kaikki palaset ja ruuvit yhä paikoillaan. Ei voi kuin toivoa, että mitään vahinkoa ei tullut.
Antibioottikuuri loppui eilen ja tänään käytiin klinikalla poistattamassa leikkaushaavasta niitit ja näyttämässä tilannetta leikanneelle lääkärille. Tässä Iineksen niittirivistö ennen poistamista:
Ja tässä leikkaushaava tällä hetkellä:
Poistuessamme klinikalta odotushuoneessa kävi ikävä välikohtaus kun siellä vuoroaan odottanut iso musta karvainen saksanpaimenkoira ei ollut omistajallaan ollenkaan hallinnassa, vaan pääsi melkein Iineksen kimppuun ja haukkua louskutti niin, että räkä lensi pitkin seiniä. Iines tietysti hermostui pahemman kerran ja liukasteli ja suti ikävästi laattalattialla. Nyt sitten sydän kurkussa seuraillaan iltaan asti alkaako jalkaan muodostua turvotusta tai muuttaako Iines jalan käyttämistä. Kontrolliröntgeniin on vielä 4 viikkoa aikaa, jolloin nähdään ovatko kaikki palaset ja ruuvit yhä paikoillaan. Ei voi kuin toivoa, että mitään vahinkoa ei tullut.
30. syyskuuta 2011
Paketin purkaminen
Leikkauksen jälkeinen aika on toistaiseksi mennyt odotettua paremmin; varauduin mielessäni etukäteen, että tämä olisi paljon vaikeampaa nyt kun on yksi tolkuton pentukin talossa. Onni onnettomuudessa potilaana on nimenomaan juuri Iines, jolla on suunnattoman korkea kipukynnys ja joka on kotioloissa kaikkein nöyrin ja vaatimattomin koira. Eilen oli tukisidoksen purkamisen sekä selässä olleen kipulaastarin poistamisen vuoro. Olimme saaneet klinikalta hiukan ristiriitaiset ohjeet sen suhteen, milloin paketti piti purkaa, joten tukisidos sai nyt vahingossa olla yhden päivän ylimääräistä. Ehkä.
Iineksen mielestä tukisidoksen poistaminen oli selkeästi huono juttu, vaikkakin tassun turvotuksen kannalta se varmasti on parempi olla ilman. Tukisidoksen poistamisen jälkeen sen silmät pyöristyi ja alkoi tutina ja tärinä, mitä ei juurikaan ole aiemmin ollut. Kipu ja särky tuntuivat nyt kunnolla, kun jalkaa piti käyttää ilman tukevaa sidosta ja kipeään niveleen kohdistui nyt enemmän rasitusta ja liikettä. Jalkaan jää ainoastaan niittirivistöä suojaava liimalappu, joka saa olla paikoillaan niittien poistoon asti.
Ilman pakettia jalka on Iinekselle yönkin jälkeen hiukan outo, mutta ihmeen hyvin se käyttää leikattua jalkaa hitaasti käveltäessä, jopa ulkona. Kiputärinä on jo laantunut, mutta seisoessaan sen takapää darraa voimakkaasti. Sitä tosin ilmeni jo ennen leikkaustakin. Ennen sairaslomaa hommattu Canny Collar tulee tarpeeseen, kun ulkoiltaessa pitäisi malttaa kävellä rauhallisesti kaikkia neljää jalkaa käyttäen. Toistaiseksi ollaan kierrelty vain takapihaa ympäri.
Iineksen mielestä tukisidoksen poistaminen oli selkeästi huono juttu, vaikkakin tassun turvotuksen kannalta se varmasti on parempi olla ilman. Tukisidoksen poistamisen jälkeen sen silmät pyöristyi ja alkoi tutina ja tärinä, mitä ei juurikaan ole aiemmin ollut. Kipu ja särky tuntuivat nyt kunnolla, kun jalkaa piti käyttää ilman tukevaa sidosta ja kipeään niveleen kohdistui nyt enemmän rasitusta ja liikettä. Jalkaan jää ainoastaan niittirivistöä suojaava liimalappu, joka saa olla paikoillaan niittien poistoon asti.
Ilman pakettia jalka on Iinekselle yönkin jälkeen hiukan outo, mutta ihmeen hyvin se käyttää leikattua jalkaa hitaasti käveltäessä, jopa ulkona. Kiputärinä on jo laantunut, mutta seisoessaan sen takapää darraa voimakkaasti. Sitä tosin ilmeni jo ennen leikkaustakin. Ennen sairaslomaa hommattu Canny Collar tulee tarpeeseen, kun ulkoiltaessa pitäisi malttaa kävellä rauhallisesti kaikkia neljää jalkaa käyttäen. Toistaiseksi ollaan kierrelty vain takapihaa ympäri.
27. syyskuuta 2011
1. päivä leikkauksen jälkeen
Ilta ja yö menivät odotettua paremmin ja Iines on ollut hyvin rauhallinen. Illalla hiukan vinkui ja läähätteli, mutta tuntui että se johtui nukutuksen aiheuttamasta kapulasta eikä niinkään kivusta. Jalkaan sai koskea ja koko koiraa kantaa ja käännellä miten vaan. Ilmeisesti selässä oleva opiaattilaastari antaa niin hyvän pöhnän, ettei mikään oikein haittaa. Hyvä niin. Jalka on tukevasti paketoitu tukisiteellä ja se saisi olla jalassa kolmisen päivää, mikäli vain suinkin pysyy kuosissa niin kauan. Iinestä paketti ei kiinnosta ollenkaan. Ainoa huoli on paketin päädyssä töröttävä tassu, joka on kovin turvoksissa sinne kertyvästä kudosnesteestä. Leikkasin jo aamulla muutamia viiltoja paketin tassunpuoleiseen päähän vapauttaakseni turvotukselle hiukan tilaa. Myös varpaiden hierominen tuntuu lievittävän turvotusta ainakin väliaikaisesti.
Pissalla on käyty ulkona jo pariin otteeseen ja oikein hitaasti kuljettaessa Iines jo hiukan tapailee jalalla maata. Kakkaa ei tule, koska kakkaamisasentoon ei oikein pääse. Voi tosin olla, ettei sillä nyt yksinkertaisesti ole tarvettakaan. Jalka tuntuu liikkuessa kovin hankalalta nyt kun siinä on paksu tukiside, todennäköisesti askeltaminen ja asioilla käyminen helpottuu kun otetaan side pois. Ruoka maittaa hyvin ja Janis on ystävällisesti tarjonnut Iinekselle pentupöperöitään. Täytyyhän sitä kaveria auttaa hädässä :) Tänään aloitettiin antibiootti sekä tulehduskipulääke; Iines olikin eilen saanut niin tujut tropit klinikalla, ettei kotona tarvinnut antaa mitään.
Pissalla on käyty ulkona jo pariin otteeseen ja oikein hitaasti kuljettaessa Iines jo hiukan tapailee jalalla maata. Kakkaa ei tule, koska kakkaamisasentoon ei oikein pääse. Voi tosin olla, ettei sillä nyt yksinkertaisesti ole tarvettakaan. Jalka tuntuu liikkuessa kovin hankalalta nyt kun siinä on paksu tukiside, todennäköisesti askeltaminen ja asioilla käyminen helpottuu kun otetaan side pois. Ruoka maittaa hyvin ja Janis on ystävällisesti tarjonnut Iinekselle pentupöperöitään. Täytyyhän sitä kaveria auttaa hädässä :) Tänään aloitettiin antibiootti sekä tulehduskipulääke; Iines olikin eilen saanut niin tujut tropit klinikalla, ettei kotona tarvinnut antaa mitään.
26. syyskuuta 2011
Ei hyvää jos ei huonoakin
Tuntuu olevan meidän lauman tuuri sellainen, että pienoisenkin valonsäteen perään tulee sitten se saavillinen lokaa :( Pari viikkoa sitten Iines ja Orville juoksivat lenkin päätteeksi sateen kastuttamalla pihanurmella ja illalla levosta noustuaan Iines ontui oikeaa takajalkaa. Ajattelin sen liukastuneen ja saaneen revähdyksen, joten jätin sen pois seuraavista agitreeneistä ja annoin levätä seuraavan viikon. Käytiin puolen tunnin remmilenkkejä eikä ontuminen enää tullut takaisin. Seuraavalla viikolla otin Iineksen treeneihin mukaan, lämmiteltiin ja jäähdyteltiin normaalisti, enkä huomannut treeneissä mitään outoa. Kuitenkin illalla taas levosta noustuaan oikea takajalka ei ottanutkaan alle, vaan roikkui menossa mukana. Vatsaani kouraisi ja arvasin jo mistä on kyse. Juuri uudestaan aloitettu agiharrastus saisi nyt jäädä.
Turun Vettorin Mikael Granholm tutki Iineksen 20.9.2011 ja totesi jo tunnustellessa, että oikeassa polvessa ei ole kaikki ihan kunnossa. Se tuntui löysältä ja pehmeältä verrattuna vasempaan. Nukutuksessa tehty vetolaatikkotesti sekä röntgenkuvat osoittivat arveluni todeksi; Iinekseltä oli revennyt ristiside. Lisäksi polvessa on lievät nivelrikkomuutokset sekä pari luupiikkiä. Viimeksi mainitut ovat tietysti olleet polvessa jo pidempään kuin tämän 1,5 viikkoa mitä jalka on ollut kipeä ja ilmeisesti huonon polvikulman kanssa altistaneet polven vammautumiselle. Näin nuoren ja aktiivisen koiran kyseessä ollen ei hoitovaihtoehtoja oikein ole. Niinpä otin heti ensimmäisen vapaan leikkausajan, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti toipumaan ja kuntoutumaan. Iines leikattiin 26.9.2011 TTA-menetelmällä (Tibial Tuberosity Advancement), jossa polven rakennetta muuttamalla tehdään tavallaan koko ristiside tarpeettomaksi. Sääriluun kyhmy ja sääriluun etu-yläreuna sahataan irti ja siirretään eteen- ja hieman ylöspäin ja kiinnitetään uuteen paikkaan metallilevyllä. Tässä Iineksen polvi ennen leikkausta:
Iines jäi aamulla eläinlääkäriasemalle ja saimme sen kotiin illansuussa. Leikkauksessa oli huomattu, että ristisiteestä oli yli puolet revennyt, joten leikkaus todella oli ainoa hoitokeino. Iineksellä on hyvä ennuste toipumiseen, sillä vamma on tuore, koira ei ole ontunut pitkään, joten sillä ei ole vielä ehtinyt kehittyä epätasapainoa lihaksiin tai liikkeisiin. Lisäksi Iines on rotuisekseen kevyempää mallia, hoikka ja hyväkuntoinen. On kuulemma täysin mahdollista, että mikäli toipuminen ja kuntoutus sujuvat hyvin, se voisi todellakin jatkaa agilityä entiseen tapaan, mutta en uskalla sitä itse vielä toivoa, aika näyttää.
Turun Vettorin Mikael Granholm tutki Iineksen 20.9.2011 ja totesi jo tunnustellessa, että oikeassa polvessa ei ole kaikki ihan kunnossa. Se tuntui löysältä ja pehmeältä verrattuna vasempaan. Nukutuksessa tehty vetolaatikkotesti sekä röntgenkuvat osoittivat arveluni todeksi; Iinekseltä oli revennyt ristiside. Lisäksi polvessa on lievät nivelrikkomuutokset sekä pari luupiikkiä. Viimeksi mainitut ovat tietysti olleet polvessa jo pidempään kuin tämän 1,5 viikkoa mitä jalka on ollut kipeä ja ilmeisesti huonon polvikulman kanssa altistaneet polven vammautumiselle. Näin nuoren ja aktiivisen koiran kyseessä ollen ei hoitovaihtoehtoja oikein ole. Niinpä otin heti ensimmäisen vapaan leikkausajan, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti toipumaan ja kuntoutumaan. Iines leikattiin 26.9.2011 TTA-menetelmällä (Tibial Tuberosity Advancement), jossa polven rakennetta muuttamalla tehdään tavallaan koko ristiside tarpeettomaksi. Sääriluun kyhmy ja sääriluun etu-yläreuna sahataan irti ja siirretään eteen- ja hieman ylöspäin ja kiinnitetään uuteen paikkaan metallilevyllä. Tässä Iineksen polvi ennen leikkausta:
ja leikkauksen jälkeen:
Iines jäi aamulla eläinlääkäriasemalle ja saimme sen kotiin illansuussa. Leikkauksessa oli huomattu, että ristisiteestä oli yli puolet revennyt, joten leikkaus todella oli ainoa hoitokeino. Iineksellä on hyvä ennuste toipumiseen, sillä vamma on tuore, koira ei ole ontunut pitkään, joten sillä ei ole vielä ehtinyt kehittyä epätasapainoa lihaksiin tai liikkeisiin. Lisäksi Iines on rotuisekseen kevyempää mallia, hoikka ja hyväkuntoinen. On kuulemma täysin mahdollista, että mikäli toipuminen ja kuntoutus sujuvat hyvin, se voisi todellakin jatkaa agilityä entiseen tapaan, mutta en uskalla sitä itse vielä toivoa, aika näyttää.
13. syyskuuta 2011
Uusi tulokas
Syksyn tullen laumamme on vahvistunut uudella jäsenellä, kun pieni musta lakritsirulla kutsumanimeltään Janis liittyi joukkoon. Janis vaikuttaa luonteeltaan olevan hyvin reipas, utelias ja avoin pentu. Iines ja Orville ovat molemmat ottaneet pennun todella hienosti vastaan ja sietävät sen piraijahampaita varsin pitkämielisesti.
Janis tulee Pohjois-Englannista Jayne Winrown Jayneze -kennelistä ja sen emä on ihana GB Ch Jayneze Hasta La Vista, Spot, jota olen ihastellut jo pitkään ja jonka sain tavata Englannin matkallamme joulukuussa 2009
Janiksen isä on niinikään hieno IE GB INT Ch Lackyle Diabhal Og, jo 9-vuotias irlantilaisherra.
Janis tulee Pohjois-Englannista Jayne Winrown Jayneze -kennelistä ja sen emä on ihana GB Ch Jayneze Hasta La Vista, Spot, jota olen ihastellut jo pitkään ja jonka sain tavata Englannin matkallamme joulukuussa 2009
Janiksen isä on niinikään hieno IE GB INT Ch Lackyle Diabhal Og, jo 9-vuotias irlantilaisherra.
Aika näyttää mitä pikkumustasta kasvaa, valloittava tapaus se ainakin on :)
Thank you Jayne & Petra!
Thank you Jayne & Petra!
7. syyskuuta 2011
Päivän hyvät uutiset
Irmalta tuli tutkittua jo alkukesästä silmät ja polvet ja nyt oli vuorossa lonkkien ja kyynärten röntgenkuvaukset. Tämän rodun osalta on voimassa ainoastaan silmä- ja lonkkatutkimuspakko jalostuskäytön edellytyksenä, mutta itse pidän tärkeänä tutkituttaa koiralta em. lisäksi myös kyynärät ja polvet, oli kyseessä jalostuskoira tai ei. Kaikki terveystieto koirasta on hyödyllistä paitsi omistajalle, niin myös rodulle yleisesti. Ja sen kerran kun koiran tainnuttaa lonkkakuvausta varten voi pienellä vaivalla tarkistaa myös kyynärten tilanteen.
Irman röntgenkuvat näyttivät todella priimalta ja viralliset tulokset tulivat tänään: lonkat B/B ja kyynärät 0/0, lausujana Annie Liman.
Irman röntgenkuvat näyttivät todella priimalta ja viralliset tulokset tulivat tänään: lonkat B/B ja kyynärät 0/0, lausujana Annie Liman.
Onnea Hanne & Toni terveestä koirasta ja isot kiitokset Irman hyvästä hoidosta!
Myös Orvillen muita jälkeläisiä on hiljakkoin kuvattu Suomessa seuraavin tuloksin:
Sinibin Dorvill Simons lonkat B/B ja
Irman pentuesisar Kronsäter's Blondie lonkat C/C kyynäret 0/0 patella 0/0,
oikeassa silmässä lääkärin mielestä hyvin lievä entropion, silmät muutoin terveet.
Myös Orvillen muita jälkeläisiä on hiljakkoin kuvattu Suomessa seuraavin tuloksin:
Sinibin Dorvill Simons lonkat B/B ja
Irman pentuesisar Kronsäter's Blondie lonkat C/C kyynäret 0/0 patella 0/0,
oikeassa silmässä lääkärin mielestä hyvin lievä entropion, silmät muutoin terveet.
23. elokuuta 2011
Hups'staff Orville
Orvillen viimeisin pentue on tullut jo juniori-ikään ja täyttänyt 9 kk. Tässä muutama tuore kuva Hups'staff Orvillesta, tuttavallisemmin Maurista. Mielestäni erittäin hyväntyyppinen, terverakenteinen, liioittelematon nuorukainen, kuten tämän pentueen kaikki pennut ovat. Mielenkiinnolla odotan mitä näistä vielä tulee kun kasvavat ja kehittyvät, palikat on kyllä hienosti kohdallaan jo nyt ♥
31. heinäkuuta 2011
Luonteen testausta
Nyt on molemmilla talouden koirilla virallisesti "terveen paperit" lol
Ensimmäisenä vuorossa oli Iines, jonka käytin perinteisessä suomalaisessa luonnetestissä 29.5.2011 Karkkilassa. Testin järjesti staffiyhdistys ja tuomareina oli Bengt Söderholm sekä Tarja Matsuoi. Hyvin iinesmäinen suoritus kaikenkaikkiaan ja Iineksen pisteet osa-alueittain olivat:
Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys + 1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +3 suuri
Hermorakenne + 1 hieman rauhaton
Temperamentti + 1 erittäin vilkas
Kovuus +3 kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luokseenpäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
Loppupistemäärä +168 pistettä.
Orvillen sen sijaan päätin viedä MH-luonnekuvaukseen (Mentalbeskrivning Hund), joka eroaa suomalaisesta luonnetestistä mm. kattavuudeltaan sekä siinä, että MH-luonnekuvauksessa koira ei missään vaiheessa koe suoraa uhkaa ihmisen taholta. MH-kuvaus on lisäksi yleisin tämän rodun ja seurakoirien testausmuoto Ruotsissa. Itselle ohjaajana oli mielenkiintoista käydä nämä molemmat testimuodot läpi ja pidän kyllä MH-luonnekuvausta nykymaailman seurakoiralle parempana testausmuotona. Orville kuvattiin 21.7.2011 Kokemäellä, testin järjesti Springerspanielit ja tuomareina olivat Carina Timberg sekä Mikael Laine. Orvillen osa-alueet olivat seuraavanlaiset:
1a. KONTAKTI/tervehtiminen: 4, ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b. KONTAKTI/yhteistyö: 4, lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta
1c. KONTAKTI/käsittely: 3, hyväksyy käsittelyn
2a. LEIKKI 1/leikkihalu: 4, leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b. LEIKKI 1/tarttuminen: 3, tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c. LEIKKI 1/puruote ja taisteluhalu: 3, tarttuu, vetää vastaan, mutta irroittaa ja tarttuu uudestaan/korjailee otetta
3a. TAKAA-AJO: 1, ei aloita (kummatkin kerrat)
3b. TARTTUMINEN: 1, ei kiinnostu saaliista, ei juokse perään (kummatkin kerrat)
4. AKTIVITEETTITASO: 4, tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen
Ensimmäisenä vuorossa oli Iines, jonka käytin perinteisessä suomalaisessa luonnetestissä 29.5.2011 Karkkilassa. Testin järjesti staffiyhdistys ja tuomareina oli Bengt Söderholm sekä Tarja Matsuoi. Hyvin iinesmäinen suoritus kaikenkaikkiaan ja Iineksen pisteet osa-alueittain olivat:
Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys + 1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +3 suuri
Hermorakenne + 1 hieman rauhaton
Temperamentti + 1 erittäin vilkas
Kovuus +3 kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luokseenpäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
Loppupistemäärä +168 pistettä.
Orvillen sen sijaan päätin viedä MH-luonnekuvaukseen (Mentalbeskrivning Hund), joka eroaa suomalaisesta luonnetestistä mm. kattavuudeltaan sekä siinä, että MH-luonnekuvauksessa koira ei missään vaiheessa koe suoraa uhkaa ihmisen taholta. MH-kuvaus on lisäksi yleisin tämän rodun ja seurakoirien testausmuoto Ruotsissa. Itselle ohjaajana oli mielenkiintoista käydä nämä molemmat testimuodot läpi ja pidän kyllä MH-luonnekuvausta nykymaailman seurakoiralle parempana testausmuotona. Orville kuvattiin 21.7.2011 Kokemäellä, testin järjesti Springerspanielit ja tuomareina olivat Carina Timberg sekä Mikael Laine. Orvillen osa-alueet olivat seuraavanlaiset:
1a. KONTAKTI/tervehtiminen: 4, ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b. KONTAKTI/yhteistyö: 4, lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta
1c. KONTAKTI/käsittely: 3, hyväksyy käsittelyn
2a. LEIKKI 1/leikkihalu: 4, leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b. LEIKKI 1/tarttuminen: 3, tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c. LEIKKI 1/puruote ja taisteluhalu: 3, tarttuu, vetää vastaan, mutta irroittaa ja tarttuu uudestaan/korjailee otetta
3a. TAKAA-AJO: 1, ei aloita (kummatkin kerrat)
3b. TARTTUMINEN: 1, ei kiinnostu saaliista, ei juokse perään (kummatkin kerrat)
4. AKTIVITEETTITASO: 4, tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen
13. heinäkuuta 2011
Gränna 2011
Kesän ehdoton kohokohta oli taasen reissu Ruotsin staffiyhdistyksen erikoisnäyttelyyn Grännaan, joka tällä kertaa tehtiin tyttöporukalla ahtautuen samaan autoon 4 tyttöä ja 5 koiraa + matkatavarat. Erikoisnäyttelyyn oli ilmoitettu kaikkiaan 234 staffia, joten ihan pienestä tapahtumasta ei tälläkään kertaa ollut kyse. Huippuhauska seura ja hienosti juttuun tulevat koirat tekivät reissusta onnistuneen, vaikka näyttelyn suhteen jäimmekin vaille suurempaa menestystä.
Juniorinartut 41 kpl tuomaroi Alan Hedges (Ramblix, UK), joka antoi Irmalle laatuarvosteluksi ERI:n ja arvostelu kuuluu seuraavasti:
Typy and sound pied red/white very good all around bitch. Lovely head, wild ears, good neck, front, bones and hindquarters. Good mover.
Avoimet urokset 35 kpl tuomaroi Dean Cund (Chelmstaff, UK), jolta Orville sai niinikään ERI:n ja seuraavanlaisen arvostelun:
Lovely standard red and white pied. Excellent make and shape. Beautiful clean head without exaggerations. Excellent shoulder placement. Nice compact body. Strong powerful rear quaters. Moves very soundly.
Orvillen jälkeläisryhmä koostuen Irmasta ja Kronsäter's C-pentueesta oli BIS2 (kuvan © Mets).
Näyttelystä viis, parasta antia reissussa oli tietysti ylipäätään reissuun lähteminen, matkaseura sekä kaikkien ystävien ja tuttujen tapaaminen.
Tässä Irma ja emonsa S MVA JMV-08 Kronsäter's Vinstlotta ♥
Ennen Grännasta kotimatkalle lähtemistä koirat pääsi vielä pulahtamaan Vätternissä. Orville koitti parhaansa opastaa tytärtään uinnin saloihin :)
Loppuun vielä ryhmäkuva meidän mainioista matkakoirista ♥
Juniorinartut 41 kpl tuomaroi Alan Hedges (Ramblix, UK), joka antoi Irmalle laatuarvosteluksi ERI:n ja arvostelu kuuluu seuraavasti:Typy and sound pied red/white very good all around bitch. Lovely head, wild ears, good neck, front, bones and hindquarters. Good mover.
Avoimet urokset 35 kpl tuomaroi Dean Cund (Chelmstaff, UK), jolta Orville sai niinikään ERI:n ja seuraavanlaisen arvostelun:Lovely standard red and white pied. Excellent make and shape. Beautiful clean head without exaggerations. Excellent shoulder placement. Nice compact body. Strong powerful rear quaters. Moves very soundly.
Orvillen jälkeläisryhmä koostuen Irmasta ja Kronsäter's C-pentueesta oli BIS2 (kuvan © Mets).
Näyttelystä viis, parasta antia reissussa oli tietysti ylipäätään reissuun lähteminen, matkaseura sekä kaikkien ystävien ja tuttujen tapaaminen.Tässä Irma ja emonsa S MVA JMV-08 Kronsäter's Vinstlotta ♥
Ennen Grännasta kotimatkalle lähtemistä koirat pääsi vielä pulahtamaan Vätternissä. Orville koitti parhaansa opastaa tytärtään uinnin saloihin :)
Loppuun vielä ryhmäkuva meidän mainioista matkakoirista ♥3. kesäkuuta 2011
Kesän kynnyksellä
No niinpä sitä hujahti toukokuukin ohitse pientä piharemonttia tehdessä ja paljon on muutakin puuhattu. Orvillen Hups'staff -kenneliin syntyneet pennut piti pentutreffit 15.5.2011 ja käytiin katsastamassa kakaroiden kasvuvaihetta. Oikein mukavia, reippaita pentuja kaikki ♥
Irma korkkasi viralliset näyttelyt Aptus Show'ssa 21.5.2011 saaden junioriluokassa arvioksi EH. Neiti on niin kauniissa kunnossa ja esiintyi hienosti! Orville samaten avoimessa luokassa EH.
Kuun päätteeksi piipahdimme Orvillen kanssa Ruotsin puolella Vallentunan kansainvälisessä koiranäyttelyssä ja reissu meni yli odotusten; kotiin tuliaisina tuotiin avoimen luokan voitto, PU2-sija, Ruotsin serti ja vara-CACIB :) Tuomarina am/staffikasvattaja Patrick Cederlöf (kennel Zican's).
Irma korkkasi viralliset näyttelyt Aptus Show'ssa 21.5.2011 saaden junioriluokassa arvioksi EH. Neiti on niin kauniissa kunnossa ja esiintyi hienosti! Orville samaten avoimessa luokassa EH.
(kuvan © Hanne Salmi)
Kuun päätteeksi piipahdimme Orvillen kanssa Ruotsin puolella Vallentunan kansainvälisessä koiranäyttelyssä ja reissu meni yli odotusten; kotiin tuliaisina tuotiin avoimen luokan voitto, PU2-sija, Ruotsin serti ja vara-CACIB :) Tuomarina am/staffikasvattaja Patrick Cederlöf (kennel Zican's).
(kuvan © Mets)
Samaisessa näyttelyssä Orvillen isän Archien jälkeläisluokka oli BIS2.
(kuvan © Mets)
Ja nähtiin samalla Orvillen pentuja, tässä Kronsäter's C-pennuista oikealta lukien Crona ja Casper, isä Orville sekä pentujen isoisä Archie (Arnhem Archivist at Ramblix)
(kuvan © Mets)
Mukana oli toki myös Irman veli, Kronsäter's Buzz
(kuvan © Mets)
Orvillen jälkeläisiä on käynyt jo virallisissa terveystutkimuksissa seuraavin tuloksin:
Kronsäter's Buzz lonkat D, kyynärät 0
Kronsäter's Babe lonkat D, kyynärät 0
Kronsäter's Ballerina lonkat A, kyynärät 0
Kronsäter's Crona lonkat B, kyynärät 0
Kronsäter's Casper lonkat B, kyynärät 0
Kronsäter's Cometa lonkat B, kyynärät 0
Kronsäter's Casanova lonkat A, kyynärät 0 (6/2011)
Kronsäter's Catla lonkat A, kyynärät 0 (6/2011)
Näin ollen koko Kronsäter's C-pentue on lonkiltaan ja kyynäriltään terve! Grattis Rosemary!
Irma, Kronsäter's Bubbles on silmäpeilattu terveeksi ja polvet 0/0.
Röntgentutkimukset on vuorossa myöhemmin kesällä.
Kronsäter's Buzz lonkat D, kyynärät 0
Kronsäter's Babe lonkat D, kyynärät 0
Kronsäter's Ballerina lonkat A, kyynärät 0
Kronsäter's Crona lonkat B, kyynärät 0
Kronsäter's Casper lonkat B, kyynärät 0
Kronsäter's Cometa lonkat B, kyynärät 0
Kronsäter's Casanova lonkat A, kyynärät 0 (6/2011)
Kronsäter's Catla lonkat A, kyynärät 0 (6/2011)
Näin ollen koko Kronsäter's C-pentue on lonkiltaan ja kyynäriltään terve! Grattis Rosemary!
Irma, Kronsäter's Bubbles on silmäpeilattu terveeksi ja polvet 0/0.
Röntgentutkimukset on vuorossa myöhemmin kesällä.
10. huhtikuuta 2011
Vihdoinkin kevät!
Maaliskuu meni näemmä ohi kokonaan bloggaamatta, mutta eipä hätää; tässä tulee muutama kevätkuva nyt kun vihdoin 5 kk pitkän talven jälkeen alkaa olla todellakin kevät! Lunta on meidän pihalla vielä aikamoinen määrä verrattuna viime vuoteen; toivottavasti sulaa pian, jotta päästään pihahommiin. Tosin koirat tykkää kun on vielä kinosta, missä peuhata.
Ja pari keväistä poseerausta:
Ja pari keväistä poseerausta:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)